Kiukkosen
Sukuseuran suurmies
Viljo
Kiukkonen on poissa
Sukuseuramme
kunniajäsen Viljo
Kiukkonen
on kuollut 7.5.2017.
Viljo
Kiukkonen syntyi Laatokan rannalla 21.7.1929
Kiukkosen niemellä, Miklin kylään perheen nuorimmaksi veljeksi.
Perheeseen kuului siis äiti Hilma Helena, isä Heikki ja
poikia
oli viisi: Matti Johannes, Leevi Väinö, Asser Samuel, Martti
Veikko,– ja Viljo.
Talvisodan
vuoksi 1940 tuli ensimmäinen lähtö sodan jaloista. Evakkoretki
suuntautui Rovaniemelle.
Viljo
kertoi itse:
”veljeni Martti oli mukana silloin yöllä kun käsky tuli ja
hevonen
piti valjastaa ja lähteä tien päälle. Eläimet jäivät kaikki
navettaan. Äiti antoi vain heiniä eteen ja sitten lähdettiin yön
selkään joskus kahden-kolmen aikaan aamusta helmikuussa 1940.”
Perhe
palasi keväällä 1942 takaisin Mikliin – suru-uutinen tuli pian;
syksyllä Viljon isä kuoli.
”Isä
kuoli syksyllä 1942 ja se oli kauhea paikka.”
Elämä
kuitenkin jatkui.
”Syksyllä
1942 minä pääsin kouluun kolmannelle luokalle, se oli yllättävää,
mutta olinhan jo 13-vuotias. Koulumatka oli noin seitsemän
kilometriä. Harppasin koulussa joka toisen luokan ja vuonna 1944
olin viidennellä. Samana vuonna tuli taas lähtö Karjalasta.”
Toinen evakkomatka
tapahtui1944, viimeinen lähtö Kiukkosen niemeltä suuntautui
Pohjois-Pohjanmaalle ja sieltä lopulta asumaan Kauhajoelle.
Kauhajoelle jäi asumaan veljeksistä pysyvästi kaksi.
Armeijan
käytyään Viljo Kiukkonen meni naimisiin naapurin tytön Eilan
kanssa ja oli jo silloin Kauhajoen osuuskaupassa töissä. Sieltä,
Laihian, Haminan ja Jyväskylän kautta, elämän matka jatkui työhön
Lahteen, Kutomo ja Neulomon myyntimieheksi.
Tänä
aikana perheeseen syntyi kolme lasta.
”Olimme
menneet avioon syyskuun 17. vuonna 1950 ja meille syntyi esikoinen,
tyttö 27.2.1951 Laihian myymälän yläkerrassa, siis kotona. Tytön
nimeksi tuli Pirjo
Marjatta
ja syntymäaika oli tarkalleen klo 0.55. Kätilön avustaman synnytys
sujui hyvin, olihan äitini myös paikalla - hänellä oli kokemusta
näistä asioista.”
”Meille
syntyi poika 31.5.1954, nimeksi tuli Jarmo Samuel. Tapasin sitten
kavereita, jotka kertoivat, että Lahdessa on tehdas nimeltä Kutomo
ja Neulomo ja sinne haetaan myyntimiestä. Innostuin valtavasti,
olisihan se askel ylöspäin, jos pääsisi tehtaan myyntimieheksi.
Minä sainkin paikan ja muutimme Lahteen 1.5.1955. ”
Myyntityö
jatkui Pälkäneellä Veikka Neuleen palveluksessa. Tätä paikkaa
Viljo monesti kehui hänen työuransa parhaaksi vaiheeksi.
”Elettiin
vuotta 1958, meille syntyi tyttö 10.6.1958. Olin Lieksassa
myyntimatkalla, mutta kaikki oli mennyt hyvin.”
Isät
eivät koskaan kuole, he elävät lapsissaan,
Viljo
Kiukkonen oli aktiivisesti mukana myyntimiesten järjestössä ja
mukana Lahden Hiihtoseuran toiminnassa pitkään. Hän oli monesti
mukana mm. näyttämässä mäkihypyn tuomarien antamia pisteitä
tuomaritornissa, käsipelillä siihen aikaan.
Hollolassa
Viljo oli aktiivisesti mukana hyväntekeväisyydessä Leijonien
kautta. . Hän oli vuosikymmenet Lions-klubin kantavia voimia.
Kesämökki
Onkiniemessä oli tärkeä vapaa-ajan viettopaikka. Eläkevuosinaan
Viljo ja Eila muuttivat useana kesänä asumaan mökille koko
kesäksi.
Viljo
oli Kalamies - jo Soukon Toivon kanssa he vetivät nuottaa Laatokalla
1942-1944.
”Minä
pääsin Soukon Toivon kanssa nuotanvetoon ja meillä oli aina
muikkuja, joita äiti laittoi eri tavoilla. Nuotanvetoa harrastimme
Toivon kanssa ammatiksemme aina vuoteen 1942 - 1944 saakka.”
Kalaa
tuli siis myyntiin asti ja myöhemmin mökillä Onkiniemessä
kalastus jatkui aktiivisesti. Isot muikut olivat pitkään
jokakesäistä herkkua eri muodoissa mökillä käydessä.
Viljo
Kiukkosta kuvasi vakava suhtautuminen työhön ja pyrkimys
menestymiseen elämässä.
Viljo
Kiukkonen oli sukurakas ja vieraanvarainen mies käytännön
elämässä, joka myös ilmeni voimakkaana haluna ylläpitää
aktiivista toimintaa sukuseurassa.
Hän oli Kiukkosen
sukuseuran perustajajäsen, puheenjohtaja, kunniajäsen,
lukuisien Karjalan matkojen uuttera ja tehokas järjestäjä ja
vetäjä.
Viljo
Kiukkonen kutsuttiin Kiukkosten Sukuseura ry:n kunniajäseneksi
24.7.2010
vuosikokouksen
yksimielisellä päätöksellä.
Näin
seura perusteli:
”Viljo
Kiukkonen on pitkään toiminut sukuseuran keskeisissä tehtävissä
ja edesauttanut sen toimintaa ja suvun yhteyttä
pyyteettömästi ja vaivojaan säästämättä.
Hänestä
on tullut suvun suuri yhdistäjä ja kaikkien rakastama todellinen
Grand Old Man, jonka aina ystävällinen luonne ja suuri sukutietämys
on ollut evakkosuvun vaiheissa merkittävä ja korvaamaton.
Kiukkosten
Sukuseura kutsuu Viljo Kiukkosen sen vuoksi kunniajäsenekseen
haluten
näin osoittaa kunnioitustaan, arvostustaan ja rakkauttaan Karjalan
suurelle pojalle.”
Viljo
kirjoitti vanhoilla päivillään elämänsä kronikkaa muistiin
pieneen kirjaan. Kertomukset ovat sieltä.
”Minä
jäin eläkkeelle 1994. Olin tehnyt myyntityötä 44 vuotta. Olen
tyytyväinen, onni oli myötä ja sain pysyä terveenä,” kuittasi
Viljo.
Me
muistamme Sinut Viljo Kiukkonen, hyvä mies.
|
